Meitä on kaksi!

Niin se elämä heittelee. Tyydyt pitkään elämääsi, kunnes huomaat saaneesi juuri sen mistä haaveilitkin. Puolisen vuotta sitten 5 vuotias Pitufa saapui meidän perheeseemme pitkällisen odotuksen ja etsimisen jälkeen. Pitu pelastettiin espanjalaiselta tappotarhalta uuteen elämään ja se tuli Suomeen yksityisenä tuontina. Pitufan menneisyydestä ei tiedetty paljoakaan, mutta sillä oli todennäköisesti ollut jossain vaiheessa perhe. Nyt kun olemme puoli vuotta viettäneet tuon koiran kanssa en voi kuin ihmetellä kuka hylkää noin kiltin ja hyväkäytöksisen koiran.


Tänään Pitufalla on pikkusisko. 1,5 vuotias Mia löytyi toisen koiran kanssa kerjäämästä ruokaa yhdestä Malagan kylästä, josta ne pelastettiin. Mia tuli Suomeen myöskin yksityisenä tuontina eikä sen menneisyydestä ei ole mitään tietoa. Mia on yli puolet pienempi kuin Pitufa, mutta pippuria löytyy senkin edestä. Melkoisen iso koira pienessä paketissa. Molemmat tytöt tulivat kotiin niiiiiiin arkoina, hyvä etteivät pelänneet omaa varjoaankin, mutta jo viikossa molemmista kuoriutui paljon rohkeampia ja kahden viikon päästä on kuin he olisivat aina olleetkin täällä. 

Tänään Pitu ja Mia ovat parhaat kaverit, Pitulla on jopa vähän äidillinen ote Miaan ja jo ensimmäisellä lenkillä Pitu puolusti pikkuMiaa isomman koiran tullessa vastaan. Mialla on hieman erikoinen tapa leikkiä tarraamalla hampailla kiinni Pitun jalkaan, mutta Pitufa kestää sen hermostumatta. Päivät ovat pelkkää painia ja kilpajuoksua, kunnes iltayhdeksältä molemmat sammuvat kuin saunalyhdyt. Mialla on oma lampaantaljalla vuorattu bambukori nukkumista varten, Pitsku nukkuu sohvalla kunnes aamuyöstä siirtyy meidän sänkyyn. 

KisuKisKis on ottanut molemmat koirat erinomaisesti vastaan. Pitulla ja Kisulla oli pieniä arvovaltakiistoja, joista Kisu selvityi voittajana luultavasti kynsiensä ansiosta. Mia ei haasta Kisua lainkaan, joten Kisu on lähinnä vain hölmistynyt, kun Mia mitään pelkäämättä menee yht'äkkiä nuolaisemaan kisua nenänpäästä.


Rescuekoiran ottamista en ole katunut hetkeäkään. Alunperinhän meille piti tulla koira Kulkurit-järjestön kautta, mutta oli ehkä onni, ettei koiramme tulleet suoraan tarhalta. Molemmat koiramme ovat asuneet (sattumalta samassa) hoitoperheessä ennen uuteen kotiin siirtymistä, joten sisäsiisteys, hihnassa kulkeminen ja yleiset käytöstavat ovat olleet hyvin hallussa. Ihan ilman ongelmia emme ole selvinneet, sillä rescuekoirien suht yleinen vaiva, huonot hampaat, ovat vieneet Pitufan jo kerran leikkaukseen. Juuri ennen Mian saapumista Pitun hampaan juuri tulehtui ja nosti melkoisen paiseen silmän alle. Parin viikon antibioottikuuri, leikkaus ja suu on taas entistä ehompi. Jatkossa tiedämme pitää erityisen hyvää huolta tyttöjen hampaista ja käydä tarpeeksi usein hammaslääkärillä suun tsekkauksessa ja puhdistuksessa.

Mian espanjalainen koirakaveri Cooper muuten etsii myös vielä kotia, löydät täältä hänen kodinetsintäilmoituksen.

Kivaa loppuviikkoa, tämä lähtee noiden korvaeläinten kanssa nyt ulkoilemaan :)

Kommentit

  1. Vastaukset
    1. No eikö olekin? Ihanat siskokset ♥♥♥

      Poista
  2. Ihana korvaeläin! Me harkitaan myös rescuekoiraa eikä olla ajateltukaan yksityistä tuontia. Onko se turvallista verrattuna yhdistyksiin? Entä hinta, onko samoissa yhdistysten kanssa vai halvempaa/kalliimpaa? Teillä taisi olla jotain ongelmia sen Kulkureiden kanssa? Meillä painui rescueajatus takaisin harkintavaiheeseen sen tarinasi jälkeen mutta jos nyt miettisi tuota yksityistä puolta..

    Miia

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä se on ihan yhtä turvallista kuin yhdistystenkin kautta. Ikinähän et voi tietää mitä piileviä sairauksia koiralla on, mutta myös yksityisten kautta koirat testataan tarttuvia tauteja vastaan, rokotetaan, steriloidaan ja sirutetaan. Ja plussana tosiaan, että nämä koirat ovat hyvin usein hoitoperheessä ennen kotiutumista, jolloin niistä tiedetään paljon enemmän kuin lyhyiden tarhavierailujen aikana saadaan selville. Toki varmasti kannattaa olla tarkkana keneltä koiran ottaa, omien koirieni pelastajista minulla ei ole kuin hyvää sanottavaa ♥

      Kulkureiden hintaa koiralle en nyt enää muista, mutta uskoisin näiden olevan aika lailla samoissa. Meidän koirista on molemmista maksettu n. 400€ lentolippuineen.

      Meillä tosiaan oli Kulkureiden kanssa vähän ongelmaa. Varaamamme koira osoittautui niin sairaaksi, että olisi vaatinut meiltä jopa tuhansien eurojen leikkaukset täällä Suomessa, mistä syystä peruimme varauksen. Tämän jälkeen Kulkurit-järjestö ilmoitti ettemme ole riittävän sitoutuneet koiran omistajiksi ja ettemme tule heiltä koiraa saamaan. No, suuri harmi heidän auttamiensa koirien puolesta, lottovoitto meidän koirien puolesta. Juohtui tuo lausunto mieleen, kun eläinlääkärissä Pitufan leikkauksen jälkeen satalappusia vaihtoi omistajaa ja kyllähän se vähän hymyilytti ;)


      Poista
  3. Oletko tietoinen mitä Johanna kirjoittelee sinusta facebookin huolto ja lastensuojeluryhmissä?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En ole tietoinen enkä taida välittääkään. Tyydyn toteamaan, että vian ei tarvitse olla iso, kun se on pään sisällä :)

      Poista

Lähetä kommentti

Ilostun kommenteista ♥ Muistathan kuitenkin netiketin ja muotoilethan sanasi niin, että olet valmis seisomaan niiden takana myös omalla nimelläsi.

Suositut tekstit