Isoa odotusta ja uskallusta, laskiaispullia ja kanasalaattia

"Vuonna 2018 aion keskittyä enemmän itseeni; tehdä niitä asioita jotka tekevät minut onnelliseksi ja ajatella itseäni hitusen enemmän."

Mä täytän tänä vuonna neljäkymmentä vuotta. Vaikka en tietääkseni minkäänlaista ikäkriisiä koekaan, niin silti neljänkympin kriisi on terminä vilahdellut puheissa viimeisen vuoden aikana suhteellisen usein. Vaikkakin useimmiten vitsinä, niin välillä sitä vitsi sanaa on jäänyt itse vähän jälkeenpäin makustelemaan. Ei savua ilman tulta vai miten se meni?

Tällä hetkellä tuntuu, että jonkinlainen iso pyörä on lähtenyt pyörimään. Vaikken vielä tiedä millä vauhdilla, niin suunta on kirkastunut selkeämmäksi. Listoja on listattu, laskin on sauhunnut ja ensimmäiset päätökset on tehty. Ensimmäistä kertaa mulla ei ole kiire mihinkään ja fiilis on ihanan rauhallinen. Ennen kun kaikki on pitänyt tapahtua heti just ja nyt. 

Mistä siis tarkemmin on kyse? Enpä osaa siihen vielä vastata. Yleisestä hyvästä olosta, tulevaisuuden pohtimisesta, omista voimavaroista. Elämän ottamisesta omiin käsiin sen sijaan, että asioiden antaisi mennä painollaan ja sitten märehtisi kuinka haluaisi jotain muuta. Meillä jokaisella kun kuitenkin on vain tämä yksi elämä.

Sunnuntain syvällisten ohessa nappasin kauppareissulta tarpeet Nutella-laskiaispulliin. Halusin vähän kirpakkuutta mukaan, joten heitin sekaan myös vadelmaa. Pääruokana oli teinin toiveesta terveellistä kananuudelisalaattia, joten tasapaino säilyi tässäkin. Just kuten alkuvuodesta päätinkin.

Ihanaa sunnuntaita just sulle!

















Kommentit

  1. Wautsi, mitä herkkuja! Voi ihanuus, vasta 40 vuotta! Minun 2 vanhinta lastanikin ovat huomattavasti vanhempia, iltatähden sain 40 vuotiaana. Ollapa vielä noin nuori, silloin tuntui vielä, että elämä on edessäpäin. Nyt olen jo ehtoo puolella, mutta tuntuu, etten mieleltäni ole sen vanhempi, kuin silloinkaan :D Sellaista elämä on! Mukavaa viikkoa. Terv Tepa

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihana sinä, "vasta 40 vuotta" :D

      Mä luulen, että suuri syy siihen, etten mitään isompia ikäkriisejä koe on se, että mulla on jo niin isot lapset. Vähän yli ja vähän alle täysi-ikäisiä. Ja kun se viimeinenkin on täysi-ikäinen, niin mä olen vasta 43v. Koko elämä vielä edessä!

      Muuten olen kanssasi kyllä prikulleen samaa mieltä; ikä on vain numeroita, tärkeintä on säilyttää se mielen nuorekkuus :)

      Poista
  2. Sama homma, 40 tulee tänä vuonna täyteen! Olen jotenkin herännyt ensimmäistä kertaa elämässäni kunnolla siihen että jotain tarttee tosiaan tehdä oman hyvinvoinnin eteen :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onnea siis sullekin :) Jotenkin tuntuu, että tämä 40 on sellainen herättelevä virstanpylväs. Varmaan niitä viimeisiä tasapyöreitä, kun tuntee olonsa vielä nuoreksi ;) Tai mistäs minä tiedän, ehkä sanon samaa sitten kymmenen vuoden päästä. :D

      Poista

Lähetä kommentti

Ilostun kommenteista ♥ Muistathan kuitenkin netiketin ja muotoilethan sanasi niin, että olet valmis seisomaan niiden takana myös omalla nimelläsi.